tiistaina, syyskuuta 18, 2012

Tehtaanmäen uusille asunnoille kaivataan nimiä


Radanvarren talo 
kohta kunnostettuna

Heidi Östring-Seestie ja 
Jussi Seestie tutkivat 
Jouko Mattilan kanssa 
alueen vanhaa kaavaa.
Idea Savion Tehtaanmäkeen rakennettavien asuntoyhtiöiden nimiehdotuksista nousi esiin Savion viidennellä historiakävelyllä, joka toteutettiin syyskuun 18. päivänä. Sen esittivät Heidi Östring-Seestie ja Jussi Seestie Lähirakennus Oy:stä. He toivovat, että nimet liittyisivät alueeseen. Yhtiö kunnostaa siellä parhaillaan kahta radanvarren kohdetta. Keskemmällä sijaitsevista suojeltavista taloista kaksi kunnostetaan, kolmannen suojellun talon remontti on vielä harkinnassa. Alueella on tarkoitus rakentaa myös uusia rivitaloja.

Lähirakennus Oy on toimintansa 1970-luvulla aloittanut ylöjärveläinen perheyritys. Yhtiö on halukas kertomaan suunnitelmistaan Savion asukkaille vaikkapa yhteisessä kyläillassa.

Kalervo Nieminen ehdotti, 
että kunnostettujen talojen 
nimissä voisi käyttää 
sanaa kalanteri.
- Olimme huomanneet alueen junan ikkunasta ja ihmetelleet, miksi talot siellä ränsistyvät, Östring-Seestie totesi.

Kalervo Nieminen kiirehti esittämään, että jonkin asuntoyhtiön nimessä voisi käyttää kalanteria. Kalanteri on paperikonelinjan osa, jossa telojen avulla muokataan paperin paksuutta, karheutta tai kiiltoa. Teloja päällystettin aikanaan kumitehtaalla. Matti Leskinen lupautui ottamaan vastaan nimiehdotuksia.

Mäen rappio katkera kokemus

Tehtaanmäen rappiotila aiheuttaa pahaa mieltä sinne eksyville ja eritysesti niille, jotka ovat siellä eläneet. Jouko Mattilalla oli Tehtaanmäessä koti kahdenkymmenen vuoden ajan.

Kaksi vasemmalla keltaisella 
merkittyä taloa 
on kohta kunnostettu. 
Keskiriviin keltaisella merkityt 
talot on suojeltu.
 Ylimmän korjausmahdollisuuksia 
tutkitaan parhaillaan.
Hänen mukaansa neljä radanvarren taloa tuli Ruotsista lahjana viime sotien jälkeen. Vanhimmat rakennukset ovat olleet peräisin vuodelta 1927, jolloin Savion Gummitehdas Oy rakennutti ne. Vain yksi on jäljellä kolme muuta poltettu. Tehtaan puutarhuri Karvonen piti ympäristön loistavassa kunnossa. Mattila on muistellut Tehtaanmäkeä Kotikaupunkini Kerava -julkaisussa n:ro 17.

Vuosina 1947-63 Tehtaanmäen ja ympäristön lapset polskivat uima-altaassa, johon vesi otettiin puhdistettuna ohi virtaavasta Nissinojasta, jota myös Paskaojaksi kutsuttiin. Keravan ensimmäinen tenniskenttä löytyy vieläkin mäen kupeelta. Tosin käyttämättömänä.

Kalervo ja Marja-Terttu Nieminen saivat käyttöönsä vuonna 1969 Tehtaanmäestä, aivan radan varrelta, 245 neliötä käsittäneen vuokra-asunnon. Niemisten mukaan junien meluun tottui niin, ettei oikein osattu nukkua, kun veturimiehet olivat lakossa.

- Täällä hoidettiin toistemme lapset, pesulan rouvat pesivät pyykin, sauna lämmitettiin. Ei tällaisia idyllejä enää synny, huokasi Marja-Terttu Nieminen.

Ainoa talo, joka on jäljellä 
vuodelta 1927. Graffiteilla 
sotkettua autotallia 
vastapäätä rakennetaan 
mahdollisesti rivitalo.
Tehtaanmäen kurjistuminen alkoi vuonna 1985, jolloin vaikeuksiin joutunut Nokia myi tehtaan vanhan osan. Vuonna 1988 IdeaInvest Oy osti Tentaanmäen. Aluetta yritettiin elävöittää uudella kaavalla, joka olisi sallinut tiheämmin asuinalueen, mutta lähistöllä sijaitseva Koff varoitteli mahdollisilla kaasuvuodoilla. Nyt on lähtökohtana sijoittaa sinne jonkin verran asuntoja.

Myös Tehtaanmäestä etelään suunnitellun Kercan logistiikka-alueen kaavaa muutetaan, koska junayhteyden rakentaminen sinne olisi tullut liian kalliiksi.Uuden suunnitelman mukaan siitä tulisi tavallinen työpaikka-alue.


Tesa häipyi päivässä

Historiakävelyllä 
Antero Kortemaa (vas),
Maija Länsimäki 
ja Mauno Salmi
Historiakävelyn noin 40 henkeen nousseessa ryhmässä pohdittiin myös palokuntatalo Tesan, nyt jo puretun rakennuksen, nimen syntyä. Muisteltiin, että alunperin sitä kutsuttiin Esaksi. Mutta Somerolta kantautui valituksia, että heillä siellä on jo Esakallio, joka toimii vieläkin tanssilavana. Niinpä saviolaiset muuttivat nimen Tesaksi. Maija Länsimäki arveli, että Tesa saattaa viitata sanapariin tehdas Saviolla.

Tesa häipyi kyläkuvasta aivan yht'äkkiä. Kaupungin rakennusvalvonta oli huomauttanut talon ränsistyneestä ulkonäöstä. Kun ei voinut ehostaa, päätettiin purkaa. Aamulla junalle kiirehtiessään Matti Leskinen oli huomannut pihalla poliisiautoja ja lavetin, jolla oli jokin kone. Illalla talo oli hävinnyt. Tämä tapahtui 90-luvun lopulla. Silloinen tekninen johtaja, nopeakäänteinen Arimo Hermalahti oli pannut toimeksi, vaikkei kaupunginhallitus ollut vielä ehtinyt antaa purkulupaa. Hänelle aiheuttivat huolta taloon pesiytyneet nuoret.

Saviolta on hävitetty myös postin rakennus, jonka pihalla Antero Kortemaan mukaan on kuvattu Siltalan pehtooria. Pojat, Antero muiden mukana, seurasivat uteliaina elokuvan tekoa. Sen ohjasi Valentin Vaala vuonna 1953.

Savion asemanhoitajaa Ahosta muisteltiin lämmöllä. Hän työskenteli myös räätälina. Vaimokin oli töissä asemalla. Ahonen antoi lasten käyttöön työnantajan omistaman kelkan, kun he halusivat laskea Tehtaanmäen rinnettä. Vaikka kelkka särkyi, kun se törmäsi päin puuta, siitä ei sen kummemmin lapsille oltu vihaisia, vaan uusi hankittiin tilalle.

Matti Ruotsalon mukaan asemanhoitaja Ahonen, kun näki Koivikon suunnasta juoksevia likkoja, ei antanut höyryhevolle lähtölupaa, ennen kuin he olivat turvallisesti junassa.

Arja Lyöri puolestaan muisteli suojaa, jonka muuan laituri tarjosi Helsinkiin töihin menevien tyttöjen kuraisille saappaille. Niihin oli vanhaa Alikeravantietä junalle tullessa pakko turvautua, kun Savion Kumitehtaan telaosastoa rakennettiin 60-luvulla. Onneksi ne vielä tuohon aikaan uskalsi jättää sinne laiturin alle.
Matti Ruotsalo kertoi käynnistään Raili Sjögrénin kemikalikaupassa. Nuorena aviomiehenä hän osaltaan halusi kantaa vastuuta perhesuunnittelusta. Niinpä hän rohkeni astua kauppaan ja kysyä tiettyjä välineitä. Raili Sjögrén oli muitta mutkitta neuvonut: "Ota Sulttaaneja. Niitä ne muutkin käyttävät."

Hän muisteli myös erästä joulukuusen hakumatkaa Sjögrénin metsässä. Sjögrénin pojat juoksivat puskat heiluen metsään katsomaan, kuka siellä sahaa jäistä puuta. He eivät tienneet, että hän se oli.
- Kun he huomasivat minut, niin muistivat isä Jokken sanoneen, että Ruotsalolla on ainoana kuusenhakulupa.

Ikinuori 
Mauno Salmi 
tulossa vetämään 
historiakävelyä.
Viidenteen Mauno Salmen vetämään historiakävelyyn osallistui nelisen kymmentä entistä ja nykyistä saviolaista. Ensi kesäksi on suunnitteilla retki Keravan ja Tuusulan hautausmaille.


Teksti: Maila Hölttä

Tallennus: Marita Leskinen

Kuvat: Matti Leskinen



Kävelyn osanottajat sopivat seuraavasta 
tutustumiskohteesta eli hautausmaakierroksesta. 
Oikealla pyörätuolissa entinen saviolainen Matti Ruotsalo.
Lisää kävelyllä otettuja kuvia tästä
Lataa kävelyn äänite. Älä hermostu hitaasta latautumisesta.

Rappiokuvia Tehtaanmäestä Sektori-blogista  ja  Ruosteinen-sivustolta
Ilkka Kallion ja Anne Jouhtisen kuvia löytyy tästä. 

Helsingin Sanomien kirjoituksia alueen kohtalosta löytyy tästä.

Ei kommentteja: