tiistaina, joulukuuta 06, 2011

Viimeinen näyttely Saviolla: Maisema rajan takana


Talvimaisema, Grigor Auer

Kulleroita ja iiriksiä, 
värit vastavärejä


Tammikuun 15. pnä päättyy Keravan taidemuseon vuonna 1990 alkanut toiminta Saviolla. Viimeinen näyttely Maisema rajan takana on kurkistus Venäjän puoleiseen Karjalaan, suomea puhuneiden ja kielisukulaistemme elämään siellä jopa tuhansia vuosia sitten.

Piispa Arseni ja kuoro vetonauloina

Joensuun piispa Arseni oli saapunut joulukuisena lauantaipäivänä Keravan Taidemuseoon kertomaan täpötäydelle salille vuosina 1882 - 1967 eläneen Grigor Auerin, Karjalan maisemien taidokkaan maalarin, elämästä ja tuotannosta. Tilaisuuden toisella puoliskolla esiintyi karjalan kielellä laulava upea naiskuoro Aunuksesta Paateneen kylästä johtajanaan Sergei Tsornin.


Auer oli opiskellut Pietarissa kahdessa kuvataidekoulussa ja Suomessa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän vaikutti pitkään Pietarissa ja Raja-Karjalassa, mutta teki maalausmatkoja myös Italiaan.

Näyttely alkaa talvesta ja päättyy talveen, Arseni korosti. Yläsalin takaseinän vallannut Talvimaisema Laatokan Karjalasta vuodelta 1905 kuuluu Auerin varhaisiiin töihin. Auerin teokset kuvaavat enimmäkseen maisemia ja asetelmia, ei juurikaan ihmisiä. Hänen mielikukkiaan olivat kullerojen ja syreenien lisäksi juhannusruusut ja iirikset.

Syreenipensas Valamossa.
Syreenit kuuluivat Auerin mielikukkiin.


Auer teki usein suuria tauluja, koska ne olivat suosittuja Pietarin vauraan keskiluokan piirissä. Toisaalta monet teokset ovat samankokoisia. Sellaisina niitä on ollut helpompi kuljettaa moniin lyhytaikaisiin näyttelyihin.

Akvarelleissa on romanttisia tunnelmia, auringonnousua ja -laskua. Auer suosi kovaa paperia, raaputti pensselin kärjellä esiin kaislan korret ja puiden oksat. Lumen valoisimmat paikat hän peitti guassilla. Vesiväritöitä saattoi tehdä jopa pakkasella. Taiteilija kuljettikin termospullossa mukanaan kuumaa vettä.
Öljyväritöihin hän käytti mm. voimakkaalla liimalla pohjustettua kangasta ja vaneria. Näin syntyneet pinnat eivät koskaan näyttäneet kuolleilta.






Taulu kulleroista kuuluu
Auerin parhaimpiin.
Taitava värienkäyttäjä, varma sommittelija

Auer loi hienoja teoksia suppealla väriskaalalla. Hän oli taitava värien käyttäjä ja osasi luoda vahvaa tunnelmaa. Hän oli myös varma sommittelija. Parhaisiin töihin, esim. Kulleroasetelmaan, taiteilija lisäsi piipunpolttajaa kuvaavan puumerkkinsä. Hän teki taulut yhdellä kerralla alusta loppuun.

Tuotannon taso heitteli. Oli saatava rahaa perheen elättämiseksi. Joukosta löytyy heikompitasoisia ja keskinkertaisia, ei kuitenkaan paljon. Arviodaan, että hänen töidensä määrä saattaa hyvinkin olla 3 000, ainakin 830 on jäljitetty. Paljon niitä lienee jäänyt rajan tuolle puolelle.

Jokimaisema, monelle 
Karjalasta evakuoidulle 
muistojen kotiseutua
Auerin lukuisiin ihailijoihin kuuluu myös Savion Kannistossa asuva Eeva Puolakka, joka muistelee hänen töittensä äärellä lapsuuttaan ja nuoruuttaan Karjalassa Rautjärvellä. Rautjärvi jaettiin kahtia sodan päätyttyä. Toinen puoli jäi Neuvostoliittoon. Sinne jäi myös äidin syntymäkoti, mummon ja ukon, tätien ja enojen koti, jossa hän oli viettänyt lapsuutensa päiviä jäätyään 4-vuotiaana äidistä orvoksi. Raskaat evakkomatkat ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.

Maisemat Impilahdelta näyttävät Eeva Puolakalle kotoisilta, samoin jokea, kulleroita ja syreenipensasta kuvaavat taulut. Tulee hyvä olo, kun niiden kautta saa yhteyden tutuntuntuisiin näkymiin.





Riitta Virtanen, 
Marjukka Vainio 
ja Erkki Murtonen


Pyhää ja pysähtynyttä maisemaa


Taiteilijaprofessori Marjukka Vainio, tutkija Riitta Virtanen ja assistentti Erkki Murtonen avaavat katsojalle näkymät 4 000 - 6 000 vuotta sitten uurrettuihin Äänisen ja Vienanmeren kalliopiirroksiin, pyhään maisemaan, kuten museomme johtaja Arja Elovirta on luonnehtinut.
Kolmikko on tehnyt kalliopiirrosalueille kymmenkunta tutkimusmatkaa.





Marjukka Vainion ikuistamaa
Äänistä ja sen kalliorantaa

Kalevalassa, sen yhdeksäsviidettä runossa, tiedettiin kertoa kalliomaalauksista:

Siitä vanha Väinämöinen kävi kuuta katsomahan,

päiveä kerittämähän kirjarinnasta kivestä,
vuoresta teräksisestä, rautaisesta kalliosta.

 





Astui tietä pikkuruisen, kulki matkoa vähäisen,
niin näki vihannan saaren. Saarell' on komea koivu,
koivun alla paasi paksu, alla paaen kallioinen,
yheksin ovia eessä, saoin salpoja ovilla.
Marjukka Vainion kuvaama
kalliopiirros esittää 
metsästyskohtausta.

Keksi piirtämän kivessä, valeviivan kalliossa.
Veti miekkansa tupesta, kirjoitti kivehen kirjan
miekalla tuliterällä, säilällä säkenevällä:
katkesi kivi kaheksi, paasi kolmeksi pakahtui.




















Valokuvaaja Pekka Agarth
Pitkän linjan valokuvaaja Pekka Agarth Kajaanista on ikuistanut Suurselän karjalaiskylien elämää. 













Karjalaiskylän raitti Aunuksesta.
Lada viittaa moderniin aikaan.
Pekka Agarth


Näkymiä ja ihmisiä voi verrata 1950-luvun Suomeen. Tosin talojen tiukka sijoittelu kylänraitin varrelle poikkeaa vanhasta meikäläisestä maalaismaisemasta. 











Pekka Agarthin kuvaama 
karjalaisnainen tietää 
valtansa ja asemansa.



Kuvien naiset ovat selviytyjiä. Kädet puuskaan asettanut mummo viestii vallantunnosta ja torjuvasta suhtautumisesta muualta tulevaan.













Akvarelli Aunuksen Karjalasta 
erään Aidon rajalla -ryhmän 
jäsenen ikuistamana
Neljäs näyttelyn kokonaisuus käsittää aineistoa, jonka työryhmä Aidon rajalla kokosi toukokuussa 2011 Aunuksen Karjalasta Säämäjärveltä. 
















Työryhmän Aidon rajalla jäseniä:
vasemmalla Juha-Heikki Tihinen,
oikella Petri Hytönen

Tutkimusmatkaan osallistui kuvataideakatemialaisia ja kielentutkijoita taiteilija Petri Hytösen, professori Janne Saarikiven, taidehistorioitsija, FT Juha-Heikki Tihisen sekä Karjalan tiedeakatemian tutkija Denis Kuzminin johdolla.














Aunuksen lasten 
taiteellista näkemystä




Seinälle heijastettu video välittää kuvan naisesta esittämässä päättymätöntä laulukertomusta karjalan kielellä, seinille on ripustettu lasten ja aikuisten tuottamia kuvia. Karjala on läsnä.









Teksti: Maila Hölttä

Kuvat: Matti Leskinen





Kartta kohteista rajan takana







1 kommentti:

Keravan Väinämöinen kirjoitti...

Kävin täällä Mailan innostamana.
Käykääpä myös blogissani:
http://keravan-vainamoinen.blogspot.com/

T: k koskela

Toivottavasti joku runoistani kiinnostaa, innostaa tai ärsyttää!