keskiviikkona, maaliskuuta 09, 2011

Paavo Räbinä ravistelee Keravan Taidemuseossa

Marita ja Maila menossa Räbinän 
näyttelyyn. Aurinko kultaa hanget

"Myrsky salongeissa - on kolmesta itsenäisestä osasta koostuva, kuvia, draamaa ja musiikkia yhdistelevä moraliteetti." Näin esite luonnehtii taidemuseomme uusinta näyttelyä.

Moraliteetti on allegorinen, vertauskuvallinen opetusnäytelmä hyvästä ja pahasta: näin käy, jos olemme ylpeitä, ahneita, julmia.
Näyttely on kaikkea muuta kuin kokoelma kauniita kuvia - niitäkin mukana on. Se on täydellinen vastakohta vuonna 2009 esillä olleelle näyttelylle Kotien taide. Se tarjoaa vähemmän silmäniloa, mutta askarruttaa sitäkin enemmän.



Avaus sanoin ja sävelin


Ilkka Taipale
Näyttelyn teemat, väkivalta yhteiskunnallisissa suhteissa, suvaitsevaisuus seksuaalisissa suhteissa ja köyhyyden poistaminen sekä näiden kehitys viime vuosikymmenten aikana olivat Ilkka Taipaleen aiheina avauksessa. Erityisen tärkeää hänelle on ollut köyhyyden poistaminen, josta hän laati kerpun  ehdotuksia. Tämä kerppu eli 31 ehdotusta löytyy jutun lopusta.


Näyttelyn avainhenkilöt, taiteilija Paavo Räbinä ja kuraattori Sanna Ojanne, tulkitsivat ydinsävelmät Hamara-orkesterin säestyksellä.


Paavo Räbinä
Sanna Ojanne


Museonjohtaja Arja Elovirta ja 
näyttelyn kuraattori Sanna Ojanne


Arja Elovirta esitteli näyttelyn ja sen rakentaneen tiiminsä.



 


















Yläkertaan sijoitettu Myrsky kaupungissa on vaatinut taiteilijan itsensä lisäksi suuren joukon muita tekijöitä.




Vanhin osa - Tampereen Kapina

Museon alakertaan on sijoitettu suurikokoisia, nuoria sotilaita kuvaavia mustavalkoisia valokuvia. Miehet, lapsia vielä, poseeraavat jäykkinä aseen piippuun kiinnitetty pistin ylöspäin sojottaen. Heidät erottaa toisistaan vain käsivarsinauhasta. Toisten nauha hohtaa valkoisena, toisten tummana, punaisena.

Museon sisäänkäyntiä vastapäiselle seinälle on ripustettu kuva sekavaan tilaan jätetystä pankkisalista.

Näyttelyn avannut yksinäisten, syrjäytettyjen miesten ystävä Ilkka Taipale on näyttelyn avajaisissa kertonut salin toimineen aikoinaan hänen
Kapina on pyyhkäissyt 
yli pankkisalin, 
jossa Taipaleen isä 
oli työskennellyt
pankinjohtajaisänsä työympäristönä.

Teoksen Räbinä on tehnyt Vuoden nuori taiteilija -näyttelyyn, joka on ollut esillä vuonna 1993. Kuvia kaipaisi lisää.

Räbinä muistuttaa teoksen sanoman olevan edelleen ajankohtainen. Sen syntymän aikoihin vuonna 1991 riehui sota entisen Jugoslavian alueella. Tänään huolestuneet katseet suuntaavat Libyaan. 



Nälän, epäoikeudenmukaisuuden ja epätasa-arvon
synnyttämän sisällissodan, vuoden 1918 kapinan, jälkeisessä Suomessa saattoi seuraavien 
vuosikymmenten aikana havaita pyrkimystä tasa-arvoon. 

Punainen tai valkoinen
käsivarsinauha - 
samanlaiselta 
näyttää nuori sotilas
Nyt railo on jälleen repeämässä.





















Seitsemässä kuolemansynnissä myös kauneutta

Kaunis Anna
Aunen galleriassa pyörii videoteos Seitsemän kuolemansyntiä. Taustalla soi saksalaisjuutalaisen säveltäjän Kurt Weillin saksalaisen kirjailijan ja teatteriohjaajan Bertolt Brechtin samannimiseen teokseen säveltämä, korvia hivelevä musiikki. Räbinä kertoo nuoresta naisesta, Annasta, joka myy itseään saadakseen rahaa kodin hankkimiseksi perheelle.

Videoesitys on tyylikäs, taidolla tehty, ja tyylikäs on myös nainen, joka esittää kaunista Annaa. Taiteilija käsittelee kaikkia kuolemansyntejä. Kokonaisuus on mietitty.

Siskonsa, pirstoutuneen mielensä kuvajaisen kautta omaa elämäänsä erittelevä Anna tuonee esiin niitä monia naisia, jotka vielä tänään joutuvat alistumaan miehen luomiin pakkoihin.

Alle 16-vuotialta kielletty

Yläkertaan sijoitettu videoinstallaatio Myrsky kaupungissa, tuorein osa moraliteettia, on kielletty alle 16-vuotiailta. Ehkä syystä. Portaiden alapäässä on näyttelyvieraalle tarjolla korvatulppia. Yhä voimistuva ääni melkein torjuu tulijan.


Installaatiossa nuorehko mies yrittää nauttia itsestään hikipäässä ja väkivaltaisilta vaikuttavin ottein. Välillä hänen kätensä piirtää liitutaululle
englannin kielisiä sanoja: Bread, Power, Fuck, War, Help, Hate... Pitkään riviin asettuneet nuoret, yhdessäkin yksinäisinä, huutavat tankoja maahan rytmikkäästi iskien: runkatkaa, runkatkaa...!
Yhdessä, 
mutta kuitenkin yksin
Tästä ympäristöstä herkkyys on hukkunut, elämän mielekkyys ja sen hallintakeinot kadonneet. Ovatko valinpitämättömyys ja tunteettomuus yhteiskunnassamme ottaneet jo sellaisen vallan, että taiteilijan on ollut pakko turvautua näin äärimmäisiin, jopa luotaantyöntäviin keinoihin?


Ennen museosta poistumista kannattaa käydä lukemassa mielipiteitä, joita näyttelyvieraat ovat alakerran syvennyksessä sijaitsevalle liitutaululle kirjoittaneet: Ei tarvitse hyväksyä, mutta on opittava ymmärtämään. Terveisiä Itä-Helsingistä. Jos maailma runkkaamalla paranis, me elettäis paratiisissa. Tehkää jotakin!
Leipää jaossa
Kuka voi tämän nähtyään paremmin?


 
















Mielipiteitä liitutaululla

 
(Osuuteni blogikirjoituksesta perustuu paljolti mielipiteisiin, 
joita olen kirjannut käydessäni katsomassa näyttelyn
saviolaisten kyläihmisten Marita ja Matti Leskisen sekä
vanhan koulutoverini Osmo Valtosen kanssa. Maila H.)

Teksti: Maila Hölttä, Matti Leskinen
Kuvat: Matti Leskinen, Keravan taidemuseo

Ilkan kerppu
Yhteinen isänmaa2


Seitsemän kuolemansyntiä




Ei kommentteja: