perjantaina, joulukuuta 31, 2010

Puumorsian ja metsän häät on yleisömenestys


Näyttelyn keskeiset hahmot, 
Tapani Kokon Puumorsian sulhasenaan 
Väinö Ojan veistämä Karhu





Museoapulaisena työskentelevä 
Niko Nieminen kertoi näyttelyn
saaneen hyvän vastaanoton

Huumormielellä kootusta, värejä tulvivasta Keravan Taidemuseon näyttelystä "Puumorsian ja metsän häät" on tullut yleisömenestys. Museoapulainen Niko Niemisen mukaan vuodenvaihteeseen mennessä sen ovat käyneet katsomassa useat sadat henkilöt, joukossa paljon nuoria. Pienetkin lapset viihtyvät museossa, vaikka ihan tiukkapipoisten mukaan kaikki teokset eivät ehkä ole lasten silmille tarkoitettuja. Eniten pikkuväkeä tuntuvat kiinnostavan pienet, värikkäät puuhevoset, joita on koottu valtava määrä suurelle korokkeelle ensimmäisen kerroksen saliin.

Kuvanveistäjä Tapani Kokko on sekä näyttelyn idean että keskeisen hahmon, puumorsiamen, isä. Hänen teoksiaan on runsaasti esillä. Huomio kiinnittyy  
Jasmin Anoschkinin "Leijonan" edessä 
taapertavat Jorma Pihlin pingviinit
pääkallokoristuksiin, joiden käyttöön ovat antaneet sysäyksen omat lapset, mutta ilmeisesti vaikutteita on imeytynyt myös meksikolaisesta kuolleiden päivän juhlasta. Muita näyttelyn ammattitaiteilijoita ovat Jasmin Anoschkin, Anne Siirtola ja Tuija Teiska. Nk. ITE-taiteilijoita edustavat Viljo Luokkanen, Väinö Oja, Jorma Pihl ja Veikko Räsänen.



 
Hahmoja Tuija Teiskan
teoksesta "Perhe"


Pajoissa työstettiin muistoja ja unelmia


Seija Korpelan "Ei aina käy niin, 
kuin haaveillaan", Mytty-paja
Anne
Anni Terävän 
"Prinsessa", Mytty-paja
Siirtolan ohjaaman Mytty-pajan teokset kertovat myttyyn menneistä asioista, joiden yli pajalaiset pyrkivät taiteen avulla. Materiaalina ovat tekstiilit, vanhat vaatteet, jotka kertovat pajalaisille muistoista menneiltä ajoilta, eletystä elämästä.

Tärähtäneet ämmät eli Katriina Haikala ja Vilma Metteri ovat ohjanneet Unelmien siippa -työpajassa Keski-Uudenmaan Sopimuskodin ja Keravan Työkeskuksen asiakkaiden kanssa luonnollista kokoa olevat kumppanit, unelmien morsiamet ja sulhaset.



Työpajojen teokset sulautuvat hämmästyttävän hyvin ammatti- ja ITE-taiteilijoiden töiden kanssa näyttelykokonaisuuteen.

 
Työpajassa "Unelmien siippoja"

mielikuvitus sai siivet.

ITE on yhtä kuin itse tehty elämä




Raija Kallioista ilahduttaa 
näyttelyn saama 
hyvä vastaanotto.
Keravan sivistystyön lautakunnan varapuheenjohtaja, Maaseudun Sivistysliitossa kulttuurituottajana toimiva Raija Kallioinen kertoo itseoppineiden eli ITE-taiteilijoiden etsinnän käynnistyneen Suomessa v. 1998 projektina, jonka toteuttajina olivat Maaseudun Sivistysliitto ja Kaustisella toimiva Kansantaiteenkeskus.




ITE eli ”Itse Tehty Elämä” korostaa jokaisen mahdollisuutta ja oikeutta olla luova ja aktiivinen taiteen tekijä. Kansan luovuus näkyy entisaikojen ko
Väinö Ojan käsialaa on
"Mummo ja hänen kissa"
titaloustarve-esineissä ja vaikkapa vaivaisukoissa. Nykykansantaiteelle ominaista on, että teokset tehdään omaksi iloksi, huvin vuoksi ja luovuuden vimman pakottamina. Kallioinen kertoo ylpeänä keksineensä nasevan ITE-taiteen nimen, joka nopeasti omaksuttiin ja on nyt aivan yleisessä käytössä.

ITE-taiteen osalta on ehditty kartoittaa Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. Pihapatsaat ovat etsijöille tärkeinä viittoina. Ne ovat useimmiten miesten tekemiä. Työvälineinään he käyttävät yleensä sahaa, moottorisahaa, 
 hitsauspilliä jne. Puu on käytetyin raaka-aine. Naisten vastaaviin töihin liittyyuseimmiten jokin käyttöfunktio. Mitään ”turhaa” nainen käy harvemmin tekemään.




Jasmin Anoschkinin 
"Mami Wata"
Nykykansantaiteen tekijöitä löytyy ympäri maailmaa. Euroopan maissa toimii näiden ”outsider-taiteilijoiksi” kutsuttujen taitajien työtä kannustavana yhteistyöjärjestönä European Outsider Art Association, jonka varapuheenjohtajaksi Raija Kallioinen valittiin äskettäin.



Nättelyn valo- ja äänimaailman ovat suunnitelleet Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen opiskelijat valosuunnittelija Jyrki Sinisalon ja näyttämömestari Severi Haapalan johdolla.



- Kyllä taiteilijoilla on mielikuvitusta, mutta se on erilaista kuin minulla, toteaa näyttelystä perusinsinöörin tapaan, pilke silmäkulmassa Matti Leskinen, Savion kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja. Marita-vaimo kiittää näyttelyä kansanomaiseksi, erilaiseksi, iloiseksi ja hauskaksi.

Jorma Pihlin veistämät hevoset ovat erityisesti kiinnostaneet lapsia.



Puuveistoleiri Keravalle?




Tapani Kokon 
"Happy Birthday
you eat all
and I will kill you"
Pirjo Kokko, Savion kyläyhdistyksen puheenjohtaja, on kiinnostunut ajatuksesta järjestää puuveistoleiri Keravalla. Hän on osallistunut Keravan Opiston naisille järjestämiin puutyökursseihin. Kysymyksiä sinkoaa ilmaan: Voisiko Tapani Kokko lähteä vetäjäksi? Voisiko kuvataidekoulu innostua ajatuksesta? Löytyisikö Keravalta ja lähiympäristöstä riittävästi osanottajia?



Leirin toteuttamiseksi Keravan sivistystyön lautakunnan varapuheenjohtaja Raija Kallioinen saattaa olla juuri se oikea lenkki.



Teksti: Maila Hölttä
Kuvat: Matti Leskinen, Inna Kallioinen
Kuvat suurenevat klikkaamalla.

 





Viljo Luokkasen puussa 
istuu 62 kotimaista 
muuttolintua.

Ei kommentteja: