tiistaina, lokakuuta 19, 2010

"Hiljainen vallankumous" on vapauttava taide-elämys




Meitä meni kaksi sukupolvea Keravan Taidemuseoon ripustettuun "Hiljainen vallankumous" -näyttelyyn, joka esittelee vuonna 1764 perustetun.Leipzigin taideakatemian kasvattien teoksia. Mukana olivat nuoruudenystävä, hänen tyttärensä ja tämän avomies. Hiukan me eri-ikäiset väittelimme maalausten ja valokuvien esittämistavan paremmuudesta.

Varttuneiden polvea miellyttivät maalaukset enemmän, mutta täysin samaa mieltä olimme siitä, että näyttely on vapauttava kokemus. Varsinkin, kun sen teoksia vertaa moniin muihin moderniin taiteeseen luettaviin töihin, jotka vaikeatajuisuudellaan panevat katsojan lujille.

Vapauttavaa kokemusta edesauttoivat taideteoksista säteilevä osaamisen taito ja kuvaamataiteiden perinteiden kunnioittaminen. Tuli mieleen sanonta Goethen Faustista: "Mein Leipzig lob' ich mir! Es ist ein klein' Paris und bildet seine Leute." Eli suomeksi sanottuna: "Tätä Leipzigiani minä kiitän! Se on pieni Pariisi ja sivistää ihmisensä."


Pehmeyttä, syvyyttä


Miriam Vlaming, 
Good Morning Revival

Miriam Vlamingin "Good Morning Revival" täyttää yläkerrassa koko takaseinän vihertävän ja sinisen sävyineen, jotka tuovat esiin puutarhanäkymää pehmeyden ja syvyyden keinoin. Ihastelemme, mutta jäämme ihmettelemään käärmemäisiä kuvioita, joiden merkitys ei tunnu avautuvan.


Alatasanteella Vlamingin töistä ovat esillä "Keittiössä",
Miriam Vlaming, 
Vierailija

"Vierailija" ja "Parantuminen" Hahmoihinsa taiteilija on taikonut ilmeikkyyttä parin tarkkaan valitun kepeän viivan avulla. Taidokasta!

Anett Stuthin töitä katsellessa ajatukset heräävät itsekseen, hienot asetelmat avautuvat. Niistä joko pitää tai sitten ei, tuumimme.





Kysymyksiä vailla vastausta

Tilo Baumgärtel, 
Metronomi, 
videoinstallaatio
Tilo Baumgärtelin Metronomi, videoinstallaatio, johon taustamusiikin on luonut Tommy Manko, vaatii aikaa. Öiseen maisemaan, joka muistuttaa Villin lännen aavekaupunkeja, ovat levittäytyneet jonnekin häipyneen orkesterin instrumentit. Taivaalla loistaa tähtiä ja kuita. Humoristisia eläinhahmoja pomppii taustalla metronomin tahdittamina. Sitten yht'äkkiä kuvaan ilmestyy sotalaiva tykkeineen. Miksi? Ihmettelymme jää vaille vastausta.




Taiteilija Steffen Junghans
 Steffen Junghansin laservärivedoksessa "Vihreä ovi" katse kiinnittyy juuri tuohon pienenä yksityiskohtana esille tuotuun vanhanaikaisen kerrostalon vanhanaikaiseen oveen. Oikeassa elämässä sellaisten kautta kulkeva käytävä johtaa usein ahtaalle takapihalle ja sen takana sijaitsevaan toiseen kerrostaloon. Millaiseen maailmaan se nykypäivän Saksassa, entisen DDR:n alueella avautuu?



Aris Kalaizis,
Rituaali
DDR:ään Kreikasta paenneista vanhemmista syntyneen Aris Kalaiziksen työstä "Rituaali" tekisi mieli leikata nainen irti. 




Sebastian Nebe, 
Kaivo
Sebastian Neben "Kaivossa" luonto ottaa omansa. Teos sisältää salaisen, unohdetun puutarhan viehätystä.








Stefan Stößel, 
Basaari I - III





Stefan Stößelin geometriset, pelkistetyt työt keskittyvät arkisiin esineisiin. "Nimettömässä" voi nähdä leiripaikan: purkki, kuppi ja kattila on ripustettu keppien päähän ilmeisesti kuivumaan. "Basaari I - III" esittää yksinkertaistettuja esineitä kolmessa rivissä.










Valokuvantarkkaa maalaustaitoa
Hans Aichinger, 
Kieli
Hans Aichingerin öljyllä kankaalle maalaama "Kieli" kuvaa kahta askartelevaa poikaa valokuvamaisen tarkasti.













Hans Aichinger,
Maailman maailmallisuus
 Samoin voi luonnehtia teosta "Maailman maailmallisuus", jossa nuoren miehen kirkkaansinistä ulkoilupuseroa on melkein pakko koskettaa. Tulevat mieleen vanhojen mestarien pikkutarkat työt. Ilmaisun herkkyyttä ja värien pehmeyttä heijastuu maalauksesta "Kaksi naista".









Kevätnäyttely 2010 
puuvillakehräämössä
 Aichinger, kuten moni muu leipzigilainen taiteilija, arkkitehti, pienyrittäjä jne.
työskentelee entisen puuvillakehräämön alueella Lindenaun kaupunginosassa. Tehdas perustettiin 1800-luvun lopulla, ja se oli aikoinaan suurin koko Manner-Euroopan alueella. DDR:n aikana siinä työskenteli kolmessa vuorossa n. 4 000 työntekijää. Tuotanto loppui 1989, kun tämä valtio oli tullut tiensä päähän.

Aichinger on Leipziger Internet Zeitungille viime vuoden lopulla antamassaan haastattelussa todennut, että hänen sukupolvensa on tietoisesti elänyt Wenden (Saksojen yhdistymisen) ja että se on ollut onni. Tästä suunnanmuutoksen kokemuksesta hän ei olisi halunnut jäädä paitsi. Murroksessa on ollut hänen mielestään etunsa. Kokemuksella, että on joskus elämässä epäonnistunut, on tärkeä arvo, eikä sillä ole mitään tekemistä tämän päivän siloisten elämäkertojen kanssa. Asiat näkee toisin, kun ei kulje voittajien tietä eikä jatkuvasti toitota edistysuskoa.
Keravan Taidemuseossa näyttelyyn voi käydä tutustumassa 28. marraskuuta saakka. Lisää teosten taustoista ja Leipzigin taiteen historiasta voi lukea näyttelyyn liittyvästä julkaisusta Hiljainen vallankumous / Silent Revolution, Keravan Taidemuseo, 2010, 136 s


Teksti: Maila Hölttä
Kuvat: Matti Leskinen

Ei kommentteja: