tiistaina, toukokuuta 11, 2010

Savion historiakävely 2010 vei vanhaan teollisuusmaisemaan


Savion historiakävely vei vanhaan teollisuusmaisemaan

Sementtirengas on vielä jäljellä kaivosta, joka olympiavuonna 1952 suihkutti vettä silloisen Nokian kumitehtaan edessä. Vieressä komeilivat suurikokoisista kukista muotoillut olympiarenkaat. Kauniista asetelmasta nauttivat niin saviolaiset kuin junassa ohitse matkaavat. Samoilla paikoilla Keravan Mieslaulajat konsertoivat vappuaamuisin.

Savion sementtitehtaan muistolaatta






Renkaan ja sen vieressä sijaitsevan Savion sementtitehtaan muistolaatan luota lähti yli 70 osanottajaa Savion kolmannelle historiakävelylle. Keski-Uusimaan toimittaja arvioi määräksi peräti 100. Ilta toukokuun 11. päivänä oli viileähkö, mutta kaunis. Paljasjalkaisen saviolaisen Mauno Salmen johdolla porukka kiersi Klondyken, entisen kumitehtaan rakennuksen, ja päätyi ränsistyvälle Tehtaanmäelle.


Mauno Salmi aloittamassa historiakävelyä

Toimintansa vuonna 1910 aloittanut, kauempana sijainnut Savion tiilitehdas joutui Salmen mukaan sulkemaan ovensa lopullisesti vuonna 1957. Tuolloin työntekijät, joiden enemmistö oli naisia, ryhtyivät lakkoon saadakseen palkankorotuksen. Se lakko jatkuu yhä!


Kumitehtaalta monelle toimeentulo


Kumitehdas, joka oli aloittanut toimintansa Saviolla 1925, työllisti vielä vuonna 1975 noin 700 työntekijää. Keravan kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Markku Liimatainen kertoi alkaneensa käydä siellä töissä muutettuaan Keravalle vuonna 1967. Tuohon aikaan työpaikkaa saattoi pitää ikuisena. Talosta oli mahdollista ostaa halvemmalla tuotteita, sen kautta löytyi asunto, siltä voi jopa hankkia edullisen omakotitontin.

Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen meni Savion kumitehtaalle töihin muutettuaan Keski-Suomesta Saviolle

Jotkut jäivät eläkkeelle pääsyyn saakka, mutta niitäkin oli, jotka lähtivät heti. Kumitehdas värväsi paljon työntekijöitä Kainuusta, Pohjois-Karjalasta, Savosta, Keski-Suomesta...

Radan kolmannella raiteella sijaitsi makasiini, josta lähti tavaraa ympäri Suomea. Tehtaan radan puoleiseen päähän johtavat raiteet ovat vieläkin maastossa. Niitä myöten juna pääsi ajamaan rakennukseen sisälle. Kraanat avustivat tavaran lastauksessa. Myös telaosastolle johti raide, muistutti siellä töissä ollut Kimmo Hartonen. Nykyään Stowe Woodward -nimeä kantavassa laitoksessa on päällystetty lähes kaikki Suomessa toimivien paperikoneiden telat.


Historiakävelylle saapui vähintään 70 osanottajaa.
Isosta ovesta mahtui juna tehdashalliin.




Kimmo Hartoselle telaosasto ympäristöineen on tullut tutuksi


Vaarallinen tasoristeys


Radan yli on kulkenut maantie samassa tasossa raiteiden kanssa Elzun nuorisotilan, entisen Elannon kohdalla. Ennen alikulun rakentamista Saviolla tapahtui melkoisesti ihmishenkiä vaatineita onnettomuuksia. Ne lisääntyivät radan sähköistämisen myötä: junat alkoivat kulkea niin hiljaa, ettei niitä huomattu ajoissa.


Markku Sjögrén on muistellut, kuinka muuan poikaporukka oli ylittämässä ratoja autolla, kun juna tuli ja heitti auton syrjään. Onneksi pojat olivat juuri hypänneet siitä ulos. Mentyään katsomaan romua, he riemukseen löysivät hansikaslokeroon työnnetyn viinapullon ehjänä.

Stowe Woodward jatkaa telojen päällystämistä.


Tehdasrakennuksen takana on sijainnut sisäänkäynti ja portinvartijan koppi, jossa tehtäväänsä hoiti mm. Yrjö Virtanen -niminen henkilö. Keväisin ja syksyisin oja tulvi, ja ystävällinen vartija auttoi koululaisia yli veteen heitettyjä puita pitkin. Myöhemmin hän ja lapset saivat avuksi kumisen altaan.

Nissinojan vesi muodostaa muutaman metrin päässä lammen, jonka rannalla on sijainnut kaunis puisto vesisuihkuineen.


Juhlia ja harrastuksia


Retkeen osallistunut Arja Lyöri muisteli tehtaanjohtaja Polónin hyvilalla vietettyjä rapujuhlia, joihin moniväriset ulkolyhdyt loivat tunnelmaa. Niitä hän toisten lasten kanssa ihaili kuusiaidan takaa. Juhliin saapui paljon hienoja vieraita. Osuusteurastamo puhdistutti Nissinojan juhlien ajaksi ja asetti siihen aidan, etteivät teurastusjätteet päässeet lemuineen häiritsemään iloista juhlamenoa.


Lähellä sijaitsi tiilitehtaan jäljiltä kaksi saviplottia, joiden jäällä lapset luistelivat. Lyörin mukaan Polónin Kurre toimitti läheisyyteen katuvalon, ja sähkö vedettiin kumitehtaalta. Niin lapset näkivät illallakin luistella. Polónin puutarhassa kasvoi mm. herkullisia mansikoita, joita Tehtaanmäellä lapsena asunut Kurt Pfauder tunnusti käyneensä varastamassa.


Mauno Salmi jututtaa Savion tehdasympäristössä asunutta Kurt Pfauderia.

Juha Mäkinen kertoi haastattelemansa Aira Vinnarin muistelleen, että tiilitehtaan johtohenkilöt viettivät varsin loisteliasta elämää. Heille oli rakennettu keilarata, he ajoivat ajoi komeasti kieseillä. Kun tiilitehtaan rakennukset purettiin, löytyi kellarista pahnojen takaa kasoittain tyhjiä likööripulloja, jotka olivat sisältäneet hienoja juomia.


Nissinojan ja lammen vasemmalla puolella sijaitsee rappeutunut autotie. Se johtaa ylös rinnettä ja risteää toisen tiepohjan kanssa vanhan muuntajan kohdalla, missä Arja Lyörin mukaan kauppalan ja kumitehtaan lumiaurojen vastuualueet jakaantuivat. Polónin kivitaloa ei enää ole. Siihen piti sijoittaa lastentalo, mutta ajatuksesta luovuttiin läheisen ojan takia. Talo sai purkutuomion.


Täällä ovat lisäksi sijainneet tiilitehtaan johtajan asuinrakennus, kumitehtaan poikamiesasuntola ja Savion seurakuntatalo, missä Lyöri kävi rippikoulun syksyllä 1959 ja keväällä 1960.


Muisteltiin myös entistä sanomalehden jakajaa Gustafssonin Mairea, joka kulki laatikoiden välit kahteen kertaan tarkastaakseen, oliko varmasti pannut niistä jokaiseen lehden.


Suojelun sijasta tuho

Rainvuoret yrittivät suojella vanhan, kauniin kotinsa, mutta toisin kävi.

Rainvuorien talo seisoo tyhjänä vasemmalla puolella vanhaa maantietä, lähellä Posliinitehtaankatua. Mauno Salmen mukaan nuoret mielellään kokoontuivat siellä, koska isäntäväki, Reetta ja Kalle Rainvuori, kohteli heitä ystävällisesti. Kalle kuului VPK:n perustajajäseniin.


Rakennus on palvellut Arja Lyörin kotina. Nyt se tontteineen kuuluu kaupungille. Talo piti suojella, mutta siinä se kauniilla rinteellä pikkuhiljaa tuhoutuu. Ympäristöön ajateltiin asuinaluetta, mutta Koff pelotteli mahdollisella ammoniakkivuodolla. Teollisuus- ja liikerakentamisen tarpeet ovat tämän hetken lähtökohtina.

Arja Lyöri entisen kotitalonsa pihapiirissä

Talon varastorakennuksessa sijaitsee yhä vanha, järeätekoinen kivimankeli, jota saviolaiset saivat käyttää pientä maksua vastaan. Vaikka rakennus oli lämmittämätön ympäri vuoden, ei laitetta pyörittäessä tullut kylmä.


Ympäristön kadunnimet kertovat vahvasta teollisuusperinteestä: sieltä löytyy Sementtitehtaankatu, Telatehtaanpolku, Tiilitahtaankatu, Posliinitehtaankatu, Panimokuja, Nahkimonkuja...


Kumitehtaalla oma uimala


Kumitehtaan uima-altaan päälle on vedetty kansi.


Savion kumitehtaan uimala sijaitsi Klondyken itäpuolella, taidemuseon parkkipaikan tienoilla. Aikuisten allas oli 25 m pitkä ja 10 m leveä. Lapsille oli erikseen oma allas. Kummatkin altaat oli kaakeloitu.


Naisille ja miehille oli järjestetty hienot pukukopit. Kahdet hyppytelineetkin oli rakennettu. Alkuaikoina pääsivät uimaan vain tehtaalaiset. Tehtaan virkailijat lapsineen saivat uida ilmaiseksi, työntekijöiden perheiltä maksu perittiin.Kun Keravan kauppala ryhtyi huolehtimaan veden puhdistamisesta, uimalaan saivat mennä muutkin.Altaat olivat käytössä siihen saakka, kun kauppala rakensi oman uimalan.


Viereisellä metsäisellä rinteellä harjoitettiin ennen sotia pienoiskivääriammuntaa. Rinteellä sijaitsi myös hyppyri, josta saattoi leiskauttaa parinkymmenen metrin hyppyjä.


Seudulla on ollut myös kumitehtaan kaatopaikka, minne tehtaalta kipattiin mm.viallisia Volvo-autoon valmistettuja kumimattoja. Niitä saviolaiset kuljettivat portaittensa eteen. Pikkupojat löysivät ritsakumia yllinkyllin.


Entisen uimalan jälkeen eteen putkahti ränsistyneen tenniskentän aitaus. Kun Leila Hämäläinen kertomansa mukaan toimi 15 - 16-vuotiaana allasvahtina, hän samalla huolehti tenniskentästä ja sen pukukopeista. Palkka noudettiin kumitehtaan konttorista. Raha mahdollisti pääsyn tansseihin Korsoon Tanhurinteelle. Jos joutui iltavuoroon, oli tultava töihin papiljotit päässä.

Kumitehtaan tenniskentästä muistuttaa rikkoutunut verkkoaita

Uimalan kupeessa Leila Hämäläinen tapasi tulevan eli nykyisen miehensä, joka ruokatunnilla kävi ulkona nauttimassa eväät ja pulahtamassa virkistävään veteen.


Tehtaanmäki veti mielet mataliksi


Tehtaanmäen rapistunut kunto veti kävelyretken osanottajien mielet mataliksi. Jotkut taloista ovat palaneet. Kolme suojeltua taloa on niin huonossa kunnossa, ettei kukaan oikein jaksa uskoa niiden kunnostamiseen. Kari Puustinen Kerava-Seurasta tuomitsi jyrkin sanoin kansallisomaisuuden hävittämisen.

Kari Puustinen Kerava-seurasta paheksuu
Tehtaanmäen hävittämistä.

Tehtaanmäen taloilla on ollut yhteinen pesula. Sekin on palanut. Alueella asuneet muistavat paikan erittäin viihtyisäksi. Lapsia oli paljon. 1960-luvulla alkoi mäelle nousta autotalleja. Urheilija Matti Järvinen, joka myös on asunut täällä, putsasi jatkuvasti autoaan.


Sauna oli perjantaisin naisten ja lauantaisin miesten käytössä. Virkailijat pääsivät saunaan ilmaiseksi, ja työntekijöiden piti siitäkin maksaa. Tehtaalla oli omat lääkärit, oma kirjasto ja kerhotilat. Hilkka Julin muisti saunassa ihmetelleensä Kurjen mamman isoja tissejä. Peseytyessään hän nosti ensin ylös toisen ja sitten toisen voidakseen pestä ne alta.


Hilkka Julin muistelee Kurjen mamman isoja tissejä.




Mauno Salmi näytti rinteeltä kohtaa, mistä nuorena laskettiin alas asemamies Ahosen vesikelkalla. Kerran oli sattua paha onnettomuus, kun se lapsia täynnä törmäsi puuhun. Kelkka hajosi, mutta laskijoille onneksi ei käynyt kuinkaan. Tolpat käsissä mentiin Ahosen luo. Hän ei lainkaan suuttunut, vaan sanoi hankkivansa valtiolta uuden tilalle.

Suojeltu talo Tehtaanmäeltä


Seuraavalla kävelyllä tutustutaan Niinikankaan ympäristöön menneitä muistellen.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Katsele lisää kuvia tästä.

Lataa kävelyn äänitteet: Osa 1 ja osa 2.

Klikkaa rohkeasti Download-nuolta

Teksti: Maila Hölttä

Kuvat: Matti Leskinen


Ei kommentteja: