lauantaina, huhtikuuta 24, 2010

A. Aimon, Savion suuren muusikon jäljillä

A. Aimon, oikealta nimeltään Aimo Anderssonin, elämänvaiheisiin paneutuneet kävelyretki ja iltamat kiinnostivat huhtikuun 17. päivän iltana erityisesti varttuneempia saviolaisia. Vaikka yhä uhkaavampi sade pelotteli eikä kävelyretkeä rohjettu suunnata A. Aimo -puistoon saakka, ehdittiin muutama muistikuva tallentaa.
Savion kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan Matti Leskisen vetämänä lähdetään Wanhan Weijarin luota seuraamaan A. Aimon jalanjälkiä.Folke Sundqvist avustaa megafonin kantamisessa


Iltamissa yleisö nautti sekä Aimo Ruususen musiikilla maustetusta esitelmästä että Kellariorkesterin vanhaan tyyliin tahdittamasta tanssista.

Savion kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kokko toivottaa iltamayleisön tervetulleeksi.





A. Aimo -asiantuntijan Aimo
Ruususen
mukaan Andersson saapui Impi-vaimonsa kanssa vuonna 1946 Helsingistä ensin Lapilaan ja sieltä Saviolle. Koko Savion ajan he asuivat vuokralla Nybackan huvilassa, isossa puutalossa, joka on vieläkin olemassa.

Nybackan huvila

A. Aimo -asiantuntija Aimo Ruusunen

Kampaaja Impi Andersson työskenteli aluksi pari huonetta käsittäneen asunnon keittiössa, sitten vähän aikaan Kallion Sagan varastorakennuksen toisessa päässä. Tätä rakennusta ei enää ole, ei myöskään Kallion Sagan ja Vilhon taloa. Myöhemmin Impi Andersson hankki työtilat Sjögrenin liikekiinteistöstä.

Retkelle Korsosta saapunut Kerttu Kaikko muisteli Impi-rouvan tehneen hänelle hääkampauksen.


Aimo Anderssonin varsinainen ammatti oli maalari. Hän kokeili toimeentulon hankkimista itsenäisenä yrittäjänä, automaalarina. Verstas sijaitsi Sjögrénin liiketilan kellarissa. Mutta hän ei juurikaan saanut töitä maahantuojilta. Automaalit olivat tuohon aikaan huonoja. Martti Sjögrénin kertoman mukaan ne irtosivat rättiin autoa pestessä.
Sjögrenin liiketalo

Laulu kaikui työtä tehdessä


Pääasiassa Andersson työskentelikin tavallisena maalarina mm. Hannes Myöhäsen maalausfirmassa, Keravan puusepäntehtaalla ja valtion virastotalon rakennustyömaalla. Kaikkialla laulu tahditti työntekoa. Verstaan suunnalta kantanutta laulua kuunneltiin Savion asemalla ihastellen, muistelivat A. Aimo -kävelyretkelle osallistuneet.

Tauno Alho kertoi saviolaisen Väinö Variksen kokeneen upean konsertin eräänä aurinkoisena sunnuntaiaamuna hyppyrimäen tuntumassa. Kuullessaan jostain musiikkia hän oli kiivennyt mäen hyppyriosan alla olevalle tasanteelle. Koivikossa asunut Jalmari Mattson säesti hanurilla A. Aimoa. Impi-rouva oli mukana. Seurue tuskin tiesi, että sillä oli kuulija.
Tauno Alho kertoo A. Aimoa.
Vieressä Soile-vaimo, joka kuuluu kyläyhdistyksen hallitukseen.


Pitkä yhteistyö Dallapén kanssa


Dallapén, maan parhaan kevyen musiikin orkesterin, solistina A. Aimo oli esiintynyt jo vuodesta 1933. Aimo Ruususen mukaan A. Aimo levytti 323 kappaletta, joista 100 valssia. Tunnetuimpia ovat Arpiset haavat, Auringon lapset, Sinitaivas, Rantakoivun alla ja Kaunis on luoksesi kaipuu. Lisäksi hän soitti haitaria. Ennen sotia mentiin levyttämään Tukholmaan, Riikaan ja Berliiniin asti..
Dallapé oli aikoinaan Suomen parhain kevyen musiikin orkesteri. Kuvassa oikealla sen pitkäaikainen solisti A. Aimo.

Dallapélla oli oma linja-auto ja omaa julkaisutoimintaa. Orkesteri oli esiintyessään komea näky. Sen jäsenillä oli yllään tummat frakit, joista hännät oli leikattu pois. Välillä yllä olivat valkeat frakit kermanvärisine käänteineen. Silkkipaidat hohtivat sinisinä. Dallapén lisäksi A. Aimo ehti laulaa myös Sointu-yhtyeen solistina.

A. Aimo oli komea esiintyjä

A. Aimo opetteli kappaleet ulkoa. Hän ei tuntenut nuotteja, niin kuin ei moni muukaan muusikko tuohon aikaan, ei esimerkiksi Vili Vesterinen. Joskus sanat saattoivat unohtua, muistua mieleen väärinä. Näin on käynyt Eino Pekkarisen sanoittamassa, säveltämässä ja sovittamassa laulussa "Kaunis on luoksesi kaipuu". Kun olisi pitänyt laulaa "muuta kun jäljell' ei oo", A. Aimon suusta tuli vahingossa "mutta kun jäljet ei oo". Levyttäminen oli kallista, ja niin korjaaminen sai jäädä.


Anderssonit olivat näyttävä pariskunta. Impi Andersson oli aina erittäin huoliteltu lähtiesään ulos vaikka miten pienelle asialle. Vuonna 1955 he muuttivat Sariolanmäelle Kyllikintie 8:aan, mistä he olivat ostaneet omakotitalon. A. Aimo muistetaan kävelemässä usein ympäri Keravan keskuskenttää kädet selän takana. Hän ehti asua talossa vain kaksi vuotta. Päärakennusta ei enää ole, vain saunarakennus..
Aimo ja Impi Andersson

Terveys petti lopullisesti


A. Aimolla oli sydämessä läppävika. Sentähden hän ei ollut joutunut rintamallekaan. Vuonna 1962 vika alkoi jälleen vaivata. Nousu Keravan Sariolanmäelle alkoi olla entistä vaivalloisempaa. Laulajan tarina päättyi seuraavana vuonna Hopeahovin sairasosastolla.


Aimo Vilho Andersson syntyi Mäntsälässä 16. pnä huhtikuuta 1911 ja kuoli Keravalla 16. pnä joulukuuta 1963.Hänet on haudattu Vantaan puolella sijaitsevaan Honkanummen hautausmaahan.


Aimo Ruusunen teki noin 10 vuotta sitten aloitteen Keravan kaupungille, että Saviolle pitäisi saada A. Aimon nimeä kantava puisto. Vuoden 2002 tienoilla se sitten onnistui. Puisto sijaitsee Koivikontien varrella, Käpytien ja VPK:n talon välisessä maastossa. Se kaipaa siivousta ja laattaa, josta ohikulkija tietäisi, että tässä se on, Savion suuren muusikon puisto.


Johanna Korhonen tervehtii iltamayleisöä A. Aimo-klubin
puolesta. Hän myös soittaa Kellariorkesterisssa



Elävää vanhanajan tanssimusiikkia


Illan elävästä musiikista vastannut Kellariorkesteri soitti A. Aimon aikaista musiikkia. Kellariorkesteriin kuuluu 10 vanhasta tanssimusiikista kiinnostunutta soittajaa ja laulajaa.



Kellariorkesterin solisteina lauloivat Timo Mäkynen ja Sari Kentala.



Orkesteri on toiminut saviolaisen Sirkka Kososen johdolla syksystä 2009 lähtien. Instrumentteina on hanureita, basso, mandoliini, kitara, viulut ja huilu. Se on Keravan opiston viihdeorkesteri-opintoryhmä.


Kävelyretken ja iltamien järjestelyistä vastasivat Savion kyläyhdistys, A. Aimo -klubi, Kellariorkesteri ja ravintola Wanha Weijari. Kävelyretkelle osallistui huonosta säästä huolimatta yli 30 henkeä, iltamiin yli 100. Päivän tapahtumat liittyivät Savion kyläyhdistyksen 10-vuotisjuhlavuoteen, jonka teemana on "Savio nyt ja aina".

Orkerin johtaja Sirkka Kosonen taitaa hanurinsoiton

Teksti: Maila Hölttä
Kuvat: Eeva Kaarina Virtanen
Matti Leskinen

Kuuntele
- kävelyretkestä tästä
- A.Ruususen esitystä tästä
- Auringon lapset tästä.

Katsele lisää Eeva Kaarinan kuvia tästä

Ei kommentteja: